Thaimaa 2007
sunnuntai 25. helmikuuta 2007


Julkaistu kello 5.59

Täällä ilmasto tuntuu käyttäytyvän hyvin samanoloisesti kuin Koh Taolla ja Khao Sokissa. Päivällä on paahtavan kuuma, mutta yöksi viilenee. Jätettiin illalla kattotuuletin pörisemään koska nukkumisesta ei muuten olisi tullut mitään. Hise joutui kuitenkin yöllä sammuttamaan sen, koska tuli kylmä. Tästä taas seurasi se, että aamulla oli helkkarin kuuma. Hise heräili vähän ennen kahdeksaa, mutta minä kössyyttelin maireasti yhdeksään asti. Ei jaksettu heti aamusta lähteä hönsyilemään, koska eilinen pizza piti aamunälkää loitolla. Käytiin läpi kuvattuja nauhoja ja kirjoiteltiin mitä niissä on. Kymmenennen nauhan jälkeen kun kävi niin, että laiskuus iski eikä jaksettu tai muistettu merkitä nauhoihin niiden sisältöä. Kuvattua materiaalia on tällä hetkellä 16 tuntia ja tyhjiä nauhoja kolme jäljellä. Pitänee järjestää parin päivän paluubileet jos nuo meinaa katsoa läpi, heh. Sattumalta nähtiin eilen yksi suuri elektroniikkaliike, josta löytyy varmasti lisää mini-dv-nauhoja. Samasta liikkeestä bongattiin suuri, litteä laajakuva-TV HDTV-tuella. Se maksoi noin 34000 bahtia eli pyöreästi 770 euroa. Muistelisin, ettei Suomesta irtoa tuon tason töllöjä alle tuhannella eurolla, joten nähtävästi arvokkaampi kodin elektroniikka on täällä hivenen halvempaa. Tästä majapaikasta saisi aamupalaa ja lämmintä ruokaa, jota on vieläpä kehuttu, mutta alakerran nettikahvilatyyppinen ratkaisu ei oikein ympäristönä lämmitä mieltä. Koitetaan löytää joku toinen vähän mukavampi ravintola ja saada sieltä aamupalaa, kun pizzan tehokin alkaa loppua.

Paikka: Khao Sok, Thaimaa
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 8.26

Käppäiltiin katuja pitkin ja löydettiin englanninkielisellä menulla varustettu ravintola, Paansatek. Ruoat olivat keskimääräistä halvempia ja myös ihan hyviä. Jälkkäriannos jäi vähän vajaaksi, kun vanilja-, suklaa-, mansikka-, kookospalloista löytyi vain kookosta ja etelänhetelmätkin puuttuivat X) Ei kyllä jouduttu maksamaan kuin saaduista palloista. Nyt ollaan haahuiltu pitkin kaupunkia ja todettu, että aika iso mesta tämä loppujen lopuksi on. Ei siis puhuta paikasta, jossa on rautatieasema vaan itse Surat Thanin keskustasta. Löydettiin ruokahalli, joka oli täynnä kuivattua ja tuoretta lihaa, kalaa, äyriäisiä yms. Lisäksi pöydät notkuivat mausteista, yrteistä, hedelmistä ja joitakin ruokakojuja oli myös hallin sisällä. Ostettiin 20 bahtilla pari kourallista kuivattuja chilejä. Täällä tuntee olonsa paikoitellen kiusaantuneeksi kun ihmiset tuijottavat ja kääntyvät katsomaan. Ennätti jo tottua siihen, ettei kukaan noteeraa kun ympärillä on sata muuta valkonaamaa. Ilmeisesti täällä ei pahemmin länkkärit kulje, vaan kaikki jatkavat matkaa suoraan saarille. Nyt ollaan jonkinlaisen buddhatemppelin luona, mutta sen tarkempaa tietoa ei ole rajallisesta thainkielen sanavarastosta johtuen.

Paikka: Khao Sok, Thaimaa
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 10.14

Ilmankos meinaa vähän hiki tulla kun lämpöä täällä on noin 32 astetta. Mitähän mahtaa suorassa auringon paahteessa olla? Käytiin vetämässä juomat ja tultiin sitten kämpille jatkamaan videoiden setvimistä. Liitteenä on muutama kuva ruokahallista, huimasta raksaäijästä ja monumentista, jonka tarkoitus ei oikein auennut.

Paikka: Khao Sok, Thaimaa
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 18.57

Lähdettiin etsimään keskustasta mini-dv-nauhoja, koska löytämässämme elektroniikkaliikkeessä niitä ei ollut. Kierreltiin ja kaarreltiin ympäriinsä, mutta nauhoja ei löytynyt mistään. Ei löydetty minkäänlaista liikkettä, joka olisi myynyt edes videokameroita. Still-kameroita löytyi kyllä pilvin pimein. Lopulta ei saatu aikaiseksi mitään muuta kuin pitkä kävelylenkki. Ennen kuin mentiin majapaikkaan, pistäydyimme kadun toisella puolella olevassa musiikki- ja elokuvakaupassa. Tästä alkoikin sitten kokonaan oma tarinansa. Haahuilimme hyllyjen välissä emmekä luonnollisesti tunnistaneet elokuvista tai musiikista suurintakaan osaa. Hise löysi kuitenkin yhden CD:n, jossa oli kiva kansi ja osti sen, hehe. Elokuvahyllystä mukaan tarttui The Host (korea) , Arang (korea), The Unseeable (thai) sekä Bangkok Haunted (thai). Testattiin elokuvat heti majapaikkaan päästyämme kannettavalla. Kaikki toimivat hyvin mutta... Yhdessä elokuvista ei ollutkaan englanninkielisiä tekstityksiä, vaikka myyjä toista väitti. Kiroiltiin hetken aikaa, että miten tässä näin pääsi käymään ja mitäs nyt tehtäisiin. Päätettiin yrittää onneamme ja saada elokuvasta rahat takaisin koska se on 100% hukkaostos kun sitä ei yksinkertaisesti ymmärrä. Tämä osoittautuikin odotettua lystikkäämmäksi puuhaksi. Kukaan puljun viidestä työntekijästä ei osannut käytännössä pätkääkään englantia. He ymmärsivät kun sanottiin "No english" ja ainut miestyöntekijä osasi sanoa "One moment, please". No mehän odotteltiin ja työntekijät rupesivat porukalla etsimään DVD:ltä enkkutekstejä. Elokuvassa oli sopivasti 30 sekunnin intro, jota ei saanut kelattua pois. Se tuli nähtyä monta kertaa ja aikaakin kului melkoisesti. Kaikki alkoivat vähitellen muuttua hysteerisiksi ja mekin vaan naureskeltiin tilanteelle. Kyllähän me tiedettiin, ettei tekstejä siellä ole, mutta yritäpä sitä selittää niille... Lopulta kassan takaa kuului iloisia huutoja, kun ukko löysi lopulta tekstin "english". Kaikki hymyilivät leveästi kunnes tajusivat, että kyseessä oli vain DVD-soittimen oma valikkokieli. Ei ratkaisua, eikä meillä ollut mitään hajua siitä minkälaista ratkaisua porukka yritti. Seuraava vaihe oli sitten puhelimen ja faksin käyttö. Vanhin täti soitteli johonkin ja ymmärrettiin vain sanat "thai" ja "english". Välillä ukko otti puhelimen ja soitti johonkin ja kun puhelin lensi taas muorille niin ukko leikki faksin kanssa. Välillä setä soitteli väärään numeroonkin ja sekös tyttömyyjää nauratti. Tulimme siihen tulokseen, että ensiksi he kysyivät joltain neuvoa mitä tehdä, ja sen jälkeen löytää henkilöä, joka kertoisi tilanteen meille englanniksi. Luoja yksin tietää mihin kohtaa faksi sijoittuu tässä funktiossa, mutta ukko vaan van moumenttia huuteli ja myöhän vastattiin nou propleemia. Lopulta myyjät lopettivat hössötyksen ja muodostivat pienen kihinäpiirin. Me Hisen kanssa katseltiin hyllyssä lojuvia elokuvia ja odoteltiin mihin tulokseen myyjät päätyisivät. Vanhin myyjistä tuli sanomaan meille jotain. Oletettiin, että se oli englantia mutta ei ymmärretty kyllä sanaakaan. Siitä taas aiheutui se, että koko muu myyjäpoppoo repesi vanhimmalle. Ja sitten me revettiin. Ja sitten vaan naurettiin. Yritin saada tilanteen jotenkin haltuun pyytämällä rahoja takaisin, mutta kun eivät ymmärtäneet niin vaikeatahan se oli. Tätipä olikin astetta nokkelampi ja käänsi meidän kassakuitin ympäri ja sanoi: "write". Hän siis ilmeisesti ymmärsi kirjoitettua englantia mutta ei meidän puhetta. Ennätin kirjoittaa lappuun "Can you give the money" kun myyjä sanoi "nou nou!" Sitten seurasi taas hetken hiljaisuus ja me ennätettiin jo näyttää hienoisen surkeaa ilmettä. Täti ei kuitenkaan luovuttanut vaan sanoi "change movie" ja kun osoitin hyllyjä ja kysyin varmistukseksi, että "can we change the movie" niin muut myyjät antoivat aplodit ja kaikki hihkuivat innoissaan. Hyllyissä ei ollut oikeastaan mitään kovin kiinnostavaa, mutta valittiin sitten yhden korvikkeeksi kaksi vähän halvempaa elokuvaa. Toinen on Takashi Miiken A Big Bang Love, Juvenile (japani) ja toinen In The Name of The Tiger (thai). Lyötiin levyt tiskiin, kiiteltiin ja kummarreltiin kovasti ja painuttiin takaisin majapaikkaan. Siellä huomattiin hyvä yllätys. Miiken leffassa ei ollut kuin thainkieliset tekstitykset. Mitä tähän voi enää sanoa? :D Ei todellakaan lähetty enää uudestaan liikkeeseen vaan painuttiin syömään. Menkööt mokoma neljäeuroinen :D Käytiin syömässä lähimmässä ravintolassa (Lucky Restaurant) ruoat. Nälkä lähti, mutta eipä ollut kovin erikoiset maultaan. Koukattiin ravintolasta suoraan yömarkkinoille katsomaan sen ruokatarjontaa. Kyllä oli kaikennäköistä evästä tarjolla, mutta mukaan lähti ainoastaan humputuksia. Jatkettiin matkaamme vielä baarinetsintäkierrokselle. Pitkällisen kävelyn jälkeen löydettiin useita mustaikkunahierontabaareja sekä yksi normaali baari. Harmi vaan, että sekin oli hienon hotellin oma klubi, jonne ei släpärit jalassa ollut mitään asiaa. Ei viitsitty edes yrittää vaan haettiin kostoksi 7-Elevenistä parit drinksut ja tultiin kämpille hengailemaan. Ei kyllä olisi jaksanut mitään klubimeininkiä kovin pitkään, mutta olisihan siellä ollut mukava käydä parilla. Näillä eväillä jatketaan tätä iltaa...

Paikka: Khao Sok, Thaimaa
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}