Kuuba 2018
lauantai 24. helmikuuta 2018


Julkaistu kello 5.31

Matka etenee ja tado laskee. Parilla ulkkiksella ADHD-pennut mukana ja kovaääninen porukka päätti vetäistä kännit ja nyt huutaavat täällä. Perus lentomatkailua missä muutama yksilö pilaa koko lennon. Noh, reilut 5h matkaa jäljellä. Kyllä tää tästä. Kohta ollaan jo toisella mantereella ja Gröönlantikin tuli ohitettua.

Paikka: Havana, Kuuba
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 7.03

Väsynyt mutta onnellinen. Olihan se vaan pitkä matka mutta niinpä vaan majapaikkaan selvisin. Lentokenttä oli kyllä kunnon crash course Kuuban jonotuskulttuuriin. Ensin sai odotella laukkua hihnan vieressä puoli tuntia. Sitten oli täytettävä joku mystinen maahantulokaavake joka toimi hämmentävällä häröpallomenetelmällä. Satunnaiset työntekijät niitä jakeli ja ulos ei päässyt ennen kuin se oli täytetty. Pisin odotus tuli kuitenkin rahan vaihdossa. Jono ei ollut edes hirvittävän pitkä, mutta tunti siinä meni. Kaksi virkailijaa palveli kiireettömästi kaikkia matkaajia. Hyvä yhdiatelmä kun ottaa huomioon että Kuuban pesoja ei saa vaihdettua etukäteen. Kaiken kruunasi se, että rahanvaihtopiste löytyi lähtöaulasta eikä tuloaulasta :D Sinnikkään osottelun jälkeen hyppäsin pihalle, jossa ystävällinen taksikuski tarjosi kyytiä 30 peson hintaan. Siihen suostuin ja kaveri selvittelikin minulle sitten soittelemalla, että missä majapaikka tarkalleen ottaen sijaitsee. Minua oli vastassa Airbnb-hostin poika sekä hänen puolisonsa. Kävikin ilmi, että tämä puoliso on se johon minun on oltava yhteydessä jos haluan aamupalaa, apua tai opastettuja kierroksia. Sehän sopii varsinkin kun mimmi puhuu tosi hyvää englantia. Nyt on reilun 25 tunnin valvominen takana joten taidan mennä ansaituille unille!

Paikka: Havana, Kuuba
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 20.07

Ensimmäinen kunnon päivä Havannassa polkaistu käyntiin! 27 tunnin valvominen teki tehtävänsä joten illalla ei tarvinnut paljoa unta odotella. Heräsin jossain kohtaa aamuyötä kun koirat pitivät jotain älämölä. Sitten heräsin uudelleen vähän myöhemmin kun kroppa kuvitteli olevansa vielä Suomessa. Onnistuin kuitenkin pitämään itseni sängyssä vajaat kahdeksan tuntia, joten aamulla olo oli varsin levännyt joskin sekava. Tukikohtana minulla toimii Airbnb:stä hommattu ‘casa particulares’ssa eli kotimajoitus. En kuitenkaan asu kenenkään nurkissa vaan käytössäni on kokonainen huoneisto, jossa on olohuone, makuuhuone, suihkullinen vessa sekä pieni keittokomero. Varsin vaatimaton mutta sievä kokonaisuus ja tarjoaa kaiken sen mitä tarvitsenkin. Aamusuihkun jälkeen kroppa oli vielä niin sekaisin, ettei ruoka maistunut joten lähdin tekemään pienen kävelylenkin lähialueelle. Ajatuksena oli, että voisin bongata myös jonkin kivan aamupalapaikan. Tovin hortoiltuani päätin kurvata puistoon, jossa piti olla tarjolla nettiyhteys. Vaadittavaa korttiahan minulla ei ollut, mutta halusin lähinnä varmistaa että tiedän minne mennä kun nettiä tarvitsen. Puisto ei ollut järin suuri, mutta se oli silti ainoita paikkoja täällä joissa bongasin ihmisiä räpläämässä kännyköitään. Missään muualla sitä ei juuri näe. Samoin tein puistoon astuessa joku nainen alkoi tehdä minulle “Psss! Pssss!” -ääntä ja viittoa. Ajattelin, että kyseessä on joku joutava kaupustelija joten en välittänyt naisesta. Vierestäni käveli kuitenkin paikallinen mies joka tökkäsi minua ja sanoi, että naisella on asiaa minulle. Kävin sitten kysymässä mitä mimmi on vailla ja kuinka ollakaan hän möi niitä tarvittavia nettikortteja! Siinä sitten minä huonolla espanjalla ja hän huonolla englannilla koitettiin toisiamme ymmärtää ja eikös vaan kauppa käynyt! Ostin ensialkuun kaksi tunnin korttia jotka maksoivat yhteensä 4 CUC eli noin 3,2 euroa. Jäin naikkosen viereen testaamaan, että kortti oikeasti toimii ja toimihan se! Yksi asia todo-listalta tehty ja vältyi jonottamiselta jota on lukemani mukaan tiedossa kaikissa virallisissa myyntipisteissä. Sen jälkeen lapsin takaisin majapaikkaan ja soitin (lanka)puhelimella Leinylle, joka on siis majapaikan omistajan Alex-pojan puoliso. Tilasin aamiaista ja varoittelin samalla että minulla olisi hänelle läjä kysymyksiä. Viiden CUCin (4 euroa) hintaan sain kahvia, hedelmälautasen, läjän paahtoleipää, tuoremehua sekä omeletin ja kaksikko toimitti koko hoidon ovelle 30 minuuttia tilauksesta. Siinä sitten kyselin kaikenlaista matkasuosituksista paikallisiin tapohin ja sain hullun läjän ohjeita ja vinkkejä kuinka toimia. Tarjosin pariskunnalle Suomi-tuliaisena pantterikarkkeja ja hyvin tuntuivat maistuvan. Sitten söin varsin vaatimattoman makuisen aamupalan ja painuin pihalle. Leiny suositteli ensimmäisenä kävelemään bussiasemalle ja tarkastamaan pitkän matkan bussien aikataulut, reitit ja hinnat. Sijainnin sain häneltä itseltään ja vaikka matkaa oli jonkun verran, päätin kävellä että näkisin samalla paikallista meininkiä. Aamulla lämpötila oli arviolta +23, mutta tässä kohtaa puolen päivän arska alkoi lähestyä ja lämmöt nousivat heittämällä +30 asteeseen. Reilu tunnin lenkki siitä tuli ja hikoillakin sai, mutta nyt on aikataulut ja hinnat selvillä! Nyt kun ensipuraisu Kuubasta on saatu niin voin jakaa ne ensipuraisukokemukset. Täällä naisten arkiasu tuntuisi olevan minihame. Jo lentokentällä sai äimistellä kun tulliviranomaiset kävelivät minihameissa ja kuviollisissa sukkahousuissa. Miehet kulkevat enemmän perinteisissä pitkissä housuissa ja shortsejakin näkyy. Kaiken kaikkiaan varsin siistiä meininkiä eikä resuperseitä juurikaan näy. Heti seuraavan havainto oli autot. Vanhoja jenkkiautoja on täällä tosiaan läjäpäin ja suurin osa paikallisten käyttämistä takseista on niitä. Suurin osa on aika räävittömässä kunnossa, mutta on siellä joukossa kyllä pirun kiiltäviä helmiäkin. Siitä olin mielissäni, että täällä ei juurikaan pelmahtele paskanhajuja nenään. Vaikka on lämmintä niin nenä kiittää ja ainut selkeästi tälle paikalle tyypillinen käry on vanhojen autojen tuuppaamat pakokaasut. Yksi selkeä vaikeus ja ero kaikkiin aikaisempiin matkakohteisiin verrattuna on se, että täällä on jotenkin tosi vaikea kadulta nähdä missä on mitäkin. Mitään kovin isoja kylttejä ei näe missään ja kahvilan saatat tunnistaa kahvilaksi pelkästään sillä että kurkistat sisään. Tämä vaatii ainakin minulta vielä pientä totuttelua. Ihmiset ovat tosi harmittoman ja ystävällisen oloisia. Huutelua ja tyrkyttämistä ei ole juurikaan ollut ja yleisfiilis on, että kaikki ovat varsin hyväntuulisia. Nyt ajattelin lähteä vielä tekemään toisen kävelykierroksen. Koitan löytää rahanvaihtopisteen ja samalla katselen jos onnistuisin päätymään johonkin ravintolaan tai kahvilaan. Nettipuistossakin voisi käydä että saisi näitä kirjoituksia lähetettyä.

Paikka: Havana, Kuuba
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 22.07

Enpä löytänyt rahanvaihtopistettä mutta pitää koittaa vielä tehdä uusi yritys. Löysin kuitenkin pienen marketin josta sain majapaikkaan kahvia ja juomista. Olisi siellä ollut spagettikastikkeen aineksetkin mutta jätin vielä hautumaan :D Hassua muuten, että meikäläisen on ihan turha ostaa täältä kananmunia. Ovat kuulemma jollain tavalla säännösteltyjä. Kovin suppea se marketin valikoimakin oli, mutta enpä minä onneksi ihmeitä tarvitse. Pääsin kuin pääsinkin tänne puistoon surffailemaan. Pienen taistelun takana oli nettiyhteyden toimivuus kun puisto on täynnä ihmisiä eikä verkko tunnu kestävän sitä kuormaa. Mutta koitanpas jos saisin nyt jonkun kuvan lähetettyä. Sitten etsimään ravintolaa koska nälkä meinaa hiipiä.

Paikka: Havana, Kuuba
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}