Kaakkois-Aasia 2015
maanantai 2. maaliskuuta 2015


Julkaistu kello 7.56

Aamu starttasi taas tuttuun tapaan aamupalalla. Ravintola aukesi ilmoitettua myöhemmin, joten sain hetken siinä hengailla henkilökuntaa. Vihanneksien puuten ruoassa alkaa kyllä tökkiä. Jos tilaat kanaa ja riisiä, saat kanaa ja riisiä. Useimmissa sapuskoissa ei ole edes kastiketta puhumattakaan vihanneksista. Aamupalan syötyä painuinkin sitten taas altaan reunalle. Ennätin löllöillä ihan hyvän tovin kunnes muistin taas, miten liikunnan puute tökkii. Ilma oli kuuma ja hikoilla sai varjossakin, mutta ajattelin, että ainahan sitä voi yrittää. Heitin kaikki romut huoneeseen, jätin huoneen avaimen vartijalle ja painuin pelkissä uikkareissa rantaan. Lähdin juoksemaan rantaviivaa pitkin aaltoja väistellen. Miten olikin hyvä juosta pehmeällä hiekalla ilman kenkiä! Ainut huono puoli oli alustan kaltevuus. Juoksin jonkin matkaa yhteen suuntaan ja kun ranta muuttui vähän huonommaksi, käännyin ympäri ja juoksin toiseen suuntaan. Juoksin yhteensä ehkä vajaan kolmen kilometrin matkan. Ei siis lenkkinä kovin kummoinen, mutta näissä helteissä ihan riittävästi. Oli kyllä juhlaa majapaikan rantaan päästyä kaartaa vaan suoraan mereen ja pyllähtää uimaan. Siitä sitten vielä pienet lilluttelut uima-altaalla ja suihkuun. Tässä välissä tänne on tullut joku aasialainen poppoo, jolla on mukana melkoinen määrä kuvauskalustoa. Ihan turisteilta he silti vaikuttavat, tai sitten työskentelevät tosi rennosti. Lisäksi paikkaan saapui ryhmä eläkeläisiä, jotka puheesta päätellen ovat ehkä Ruotsista/Norjasta/Tanskasta. Lounaaksi vetäisin pizzaa. Oli kyllä niin juustoinen klöntti että piti jättää viimeinen pala syömättä :D

Paikka: Botolan, Filippiinit
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 13.43

Juokseminen ja auringossa retkottaminen otti sen verran voimille, että piti tulla ihan hetkeksi huoneeseen elpymään. Taisinpa siinä torkkuakin jonkun 10 minuuttia, mutta sitten sain taas uutta intoa ja nappasin mopon alle. Näissä mopoissa on sellainen huono puoli, että niissä ei ole minkäänlaista tavaratilaa eikä paikkaa jalkojen välissä. Jos siis haluaisin roudata kameraromuja, ne täytyisi pitää selässä. Jostain syystä alaselkä, jonka rinkoin 1,5 vuotta sitten kuntosalille, haluaa nyt vihoitella nimenomaan mopon satulassa istuessa. Jätin siis suosiolla kamerarepun huoneeseen ja lähdin ilman romuja matkaa. Tällä kertaa minulla oli ihan päämäärä: botolanin kylä ja siellä oleva 7-eleven. Dödö alkoi loppua ja minun teki hulluna mieli karkkia ja kauppa tarjosi ratkaisun kumpaankin. Nyt minulla oli alla eri pärrä kuin aikaisemmalla kierroksella, mutta pakko silti sanoa että aika surkeita vehkeitä olivat molemmat. Tykkäsin paljon enemmän Indonesian skoottereista kuin näistä rämisköistä. Ei noilla oikein uskalla edes kauemmaksi lähteä. Mässyä ja dödötskiä kuitenkin sain ja palasin takaisin majapaikkaan. Hengailin siinä jonkun aikaa kunnes nappasin kameran ja lähdin kuljeskelemaan rantoja pitkin. Siinä kävellessä huomasin, että ihan vieressä on pieni maalaistila jossa oli ainakin lehmiä ja pässejä. Kauhea huuto päkättimillä heti kun meni viereen :D Kuumahan se taas tuli, joten palasin ravintolaan ryystämään ananaspirtelön. Ovat niiiiiiin hyviä edelleen enkä tiedä montako oon niitä jo vetänyt :D Sitten aurinko alkoikin tehdä laskua ja koitin leikkiä taas pitkällä valotusajalla. Tuloksia päivän hohhailuista näkyy liitteenä. Nyt istuskelen taas ravintolassa ja odottelen, että mäski saapuisi pöytään. Otin kuulokkeetkin mukaan kun iski himo kuunnella musiikkia. Korviin pauhaa joku vuoden 2015 electro swing -setti :)

Paikka: Botolan, Filippiinit
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}