Kaakkois-Aasia 2015
sunnuntai 8. helmikuuta 2015


Julkaistu kello 9.13

Jakarta city boy! Lento oli tylsä kuin mikä, mutta eipä tuolla hirveitä sirkushuveja voi järjestää. Söin vain yhden ruoan joten nälkä tuntuu mahan pohjassa. Vaan nytpä voi antaa hyvä kick startin päivälle. Kentällä oli muutamia turistien muodostamia häröpalloja. Katselin siinä rauhassa mihin piti mennä ja lopulta löysin jonottamaan tiskille jossa myytiin viisumeja. Sitä jonoa kestikin sitten jonkun aikaa. Viisumin saatua piti jonottaa passintarkastukseen. Oma ajoitus oli hyvä koska siinä vaiheessa jonoa oli ehkä 10 metriä ja heti minun jälkeen asemalle ryntäsi tuhat kiinalaista. Jonottavat valehtelematta 2-3 tuntia jos tiskejä ei aukea lisää. Lopulta pääsin läpi ja rinkka odottelikin hihnalla. Rahaa sain automaatista ja paikallisen SIM-kortin tiskiltä, jossa poju hoiti kaiken kuntoon. Sitten toiselta tiskiltä taksi ja täälläpä nyt istutaan. Hintaa kuljetukselle tuli 260 000 rupiaa, eli noin 18 €. Matka voi kestää noin tunnin ruuhkasta riippuen.

Paikka: Jakarta, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 10.44

Matka kestikin odotettua vähemmän ja oli sujuvampaa, vaikka kyllä varsinkin keskustan tuntumassa tiet olivat aika täynnä liikkujaa. Alkumatkasta sai taas monta kertaa huomata miettivänsä, että miksi kaikki ajavat miten sattuu kunnes muistin, että täällä on vasemmanpuoleinen liikenne. Liikenne oli paikoin jäätävän kaoottista, mutta kääntöpuolena kuskit tuntuvat olevan maltillisia, antavan hyvin tilaa muille liikkujille eivätkä harrasta hillitöntä road ragea. Ei kuulosta suomalaisen liikenteeltä tämä. Taksikuski oli hiljaista sorttia eikä osannut oikein sanaakaan englantia. Ensin piti käydä hakemassa vauhtia joltain sivukujalta ja kysellä neuvoja paikallisilta, mutta lopulta oikea tie löytyi. Ympäristö on varsin nuhjuinen, mutta muuten hostelli lunasti odotuksensa. The Packer Lodge on paikan nimi ja ainakin tällä ensivilkaisulla vaikuttaa oikein asialliselta ja siistiltä. Hotellin henkilökuntakin tuntui ystävälliseltä ja avuliaalta, mutta mitään he eivät minulle tuputtaneet mikä käy minulle. Otin ensimmäisiksi öiksi yhden hengen huoneen, jossa on kaikki mitä tarvitsen: sänky, suihku, ilmastointi, nettiyhteys sekä pari pistorasiaa. Räppäsin huoneesta pari valokuvaa ja virittelin laitteet latautumaan. Nyt voisi pestä lentomatkan nuhjut kropasta ja sitten etsiä syötävää. Täällä päin maapalloa kaikki hyvin!

Paikka: Jakarta, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 12.32

Pyysin majapaikan miehulaiselta joitakin vinkkejä matkan starttaamiseen. Heti ensimmäisenä kirjoittelin muutamia paikallisia sanoja paperille ja varmistelin, että ne oikeasti tarkoittavat sitä mitä luulen niiden tarkoittavan. Sen jälkeen sain ohjeet lähimpään 7-eleveniin ja sen vieressä olevalle pankkiautomaatille. Kumpainenkin löytyi ihan viiden minuutin kävelymatkan päässä. Nostin automaatista vaatimattomat 1 500 000 rupiaa. Hyvä ettei lompakko räjähtänyt kun yritin työntää sitä rahanippua sinne. Eikä tuo ole Suomen rahassa kuin reilut 100 euroa. Eipähän tarvitse vessapaperin loppumista pelätä kun massikeisari voi pyyhkiä rektaalinsa tuohon setelinippuun vaikka koko loppuviikon! Kun sain palautettua osan rahoista huoneeseen, kysyin taas majapaikan jannulta, että mistäs saisi hyvää paikallista ruokaa kun on näläkä. Kävikin niin kivasti, että ihan tuossa 50 metrin päässä on sellainen muovituolipaikka että oksat pois. Mitään ruokalistoja ei ole eikä ole mitään kuvausta ruoka-aineistakaan. Lasin takana on läjä kaiken näköistä ja siitä sitä soppii sitten mäskejään lautaselle ottaa. Päälisuke on luonnollisesti riisi. Sen kaveriksi otin hyvin maustettuja kanan kinttupaloja sekä jotain ihan superhyvää curry-kastiketta. Juomaksi pyysin vettä. Ukko kysyiä, että laitetaanko jäitä ja totesin vaan, että pärjään nyt ilman. Kun rupesin syömään niin ensimmäinen hörppy paljasti, että vesi oli kuumaa. En tiedä mitä minä tuossa kohtaa tein väärin. Menin sitten ja osoittelin sormella jääkaapissa olevaa vesipulloa ja sellaisen sain. Pillin kanssa. Siinä syödessä ihmettelin kun kadulta kuului hirvittävän kova musiikki hirvittävän huonolla laadulla. Ääni koveni koko ajan ja lopulta oviaukosta tuki sen sortin leidi, että oli viiksien ajo aamukiireissä tekemässä eikä minihamekaan ihan tainnut palleihin asti yltää. Siihen se tuli sheikkaamaan ravintolaan kunnes ukot hätistelivät sen siitä pois. Jotenkin vaikutti siltä, että kaverilla ei enää ihan jokainen ratas ollut urillaan. Ruokarundin jälkeen jututin taas majapaikan miehulaista ja kysyin, että onko kadut hämärän aikaan miten turvallisia kameran kanssa kulkemiseen. Kuulemma ovat ihan turvallisia kunhan ei hölömöile ja pysyy poissa tietyiltä alueilta, jotka ovat paikallistenkin silmin hämäriä. Tämäpä minulle passovaa. Sitten sain myös selkeitä kohteita siihen minne kannattaa mennä jos haluaa kuvata Jakartaa yläilmoissa. Tässä kohtalaisen lähellä on baari, joka sijaitsee korkean talon katolla ja sieltä pitäisi saada hyviä yökuvia. Pari kohdetta löytyi myös päiväaikaan. Pitää katsoa jos saisin heti huomenna käytyä nuo katsastamassa!

Paikka: Jakarta, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 14.58

Ei näköjään väsymys luovuttanut helpolla. Alkoi hotellihuoneessa ruoan päälle pilkityttää niin raivokkaasti, että piti ihan lähteä kahvia etsimään. Majapaikan ukko neuvoi vähän matkan päässä olevan Starbucksin, mutta nyt minulle kelpasi vähempikin hienostelu ja nappasin 7-elevenistä take-away sumpit. Samalla sai täydennettyä vesivarastoja. Ehkä ostin sipsipussin, ehkä en. Kahvi tujahtikin kuoreen sen verran ärreesti, että vallan hurjistuin ja nappasin auringon laskeuduttua kameran ja painuin kuvaamaan lähiseutuja. Huomaa taas olevansa päiväntasaajan tuntumassa, kun aurinko katoaa kuin katkaisimesta kääntäen. Vaikka ensifiilis kaupungin kaduista ei varsinaisesti ollut turvallisuutta täynnä, niin mielikuva muuttui nopeasti. Ja tätä hotellipoitsukin sanoi. Kaduilla tepastelee kaiken näköistä paikallista myyjästä poliisiin. Aasian fiiliskin tuli hyvin vastaan: hymyile niin sinulle hymyillään. Ihmiset katsoivat lähinnä uteliaana eikä esimerkiksi Suomen tai Etelä-Amerikan kaltaista ryttyotsaisuutta samalla tavalla näe. Tykkään!

Paikka: Jakarta, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 16.06

Unohtui tuossa päivällä kirjoittaa yhdestä jutusta, joka tuli toistuvasta vastaan kun etsin tietoa Jakartasta: haju. Todella monessa kaupungista kertovassa jutussa mainittiin, että täällä haisee pahalle. Jopa Lonely Planetin -opas puhui pikantista aromista. Asiasta mainittiin usein, mutta juuri missään ei mainittu miksi täällä haisisi niin pahalle. Googlasin asiaa itse ja kävi ilmi, että täällä lingotaan hirveä määrä roskaa vesiin sekä viemäreihin ja nämä viemärit kulkevat monin paikoin maan pinnalla. Tämä yhdistettynä lämpöön aiheuttaa kärsää hellivät aromaterapiat. Tämän päivän kokemusten perusteella tämä ei kuitenkaan tunnu pitävän paikkaansa. Toki tämä on iso kaupunki, mutta en haistanut mitään ihmeellistä lentokentällä, taksimatkalla tai hotellialueen ympäristössä. Toki Jakartalla on ominaiskäry, johon on törmännyt muissakin Aasian suurimmissa kaupungeissa, mutta ei tämä ainakaan minun nenällä nouse mitenkään muiden yläpuolelle. Lieneeköhän täällä sitten alueita jotka ovat tuntuvasti muita ärhäkämpiä käryiltään? En tiedä. Nyt riittää unta vastaan taistelu meikäläiselle. Ajoissa nukkumaan niin tokenee ajoissa ylös. Jos unirytmitaju on edelleen vinossa ja heräilen joskus aamuyöllä, niin onpahan sitten hyvä syy lähteä ulkoiluttamaan kameraa auringonnousun aikaan. Jakarta hiljenee minun osalta.

Paikka: Jakarta, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}