Kaakkois-Aasia 2015
lauantai 21. helmikuuta 2015


Julkaistu kello 3.25

Jakartassa taas. Valtasin sujuvasti kokonaisen penkkirivin itselleni ja nukuin koko matkan. Pää on kyllä silti ihan turvokkeessa. Kunhan kone ajelee parkkiin niin pitäisi etsiä rinkka ja sen jälkeen taksi. Ajattelin koittaa nyt mittaritaksia enkä koppeja, joista auto tilataan erikseen. Kalliimmalla, tietenkin.

Paikka: Jakarta, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 4.56

Kentällä meinasi olla kaiken näköistä taksikuskia ihan riesaksi asti. Näytin yhdelle ukolle osoitetta jonne halusin päästä ja äijä löi hinnaksi 250 000 rupiaa. Hieman väsyneenä en osannut sanoa muuta kuin "Are you kidding me?!" ja kävelin pois. Ajattelin, että ohitan kaikki huutelijat ja koitan löytää bluebird-firman mittaritaksin. Siinä tuli vastaa yksi vanhempi mies joka kysyi rauhalliseen sävyyn, että mihinkä matka ja olisinko kyytiä tarvinnut. Heitin hotellin nimen hänelle ja ukko tiesi suoraan missä paikka on. Miehulainen pyysi kyydistä 150 000 mikä sekin oli tuplat mittaritaksiin, mutta tiesin myös, että lentoaseman sisältä varattavat taksit maksavat saman verran. Säästin hermojani ja hyppäsin kyytiin. Auto ei ollut edes taksi. Eli ilmeisest kyseessä oli vaan joku satunnainen ukkeli joka oli tullut lentäkentälle lisätienestin perässä. Matka taittui kuitenkin vauhdilla ja perille päästiin kerta rykäykselle. Hotelli on osa Harris-ostoskeskusta ja minulla meinasi olla aluksi pieniä vaikeuksia löytää hotellin respa. Löytyihän se lopulta, kirjauduin sisään ja sain kuulla, että huone on 43. kerroksessa. Wuhuu! Tässä pytingissä kerroksia taisi olla 46. Ei pöllömmät maisemat. Toivottavasti kaupunki pistää valoilla parastaan auringonlaskun aikaan. Nyt on kyllä taas puitteet kohdallaan, mutta toisaalta tämä on koko reissun kallein majapaikka. Yövyn täällä kuitenkin vain yhden yön, sillä huomenna pitäisi jättää Indonesia taakse ja siirtyä Filippiinien puolelle.

Paikka: Jakarta, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 6.31

Hengähdin hetken ja sitten päätin puristaa itsestäni sen verran, että etsisin apteekin ja ostaisin yskänlääkettä. Tarkoituksena oli löytää nimenomaan kodeiinipohjaista myrkkyä, koska se jos joku lopettaa ärsyttävän yskimisen. Suomessahan tavara taitaa olla reseptillä saatavaa, mutta arvelin, että sitä löytyy Kaakkois-Aasiasta ihan sillä kun hakee vaan. Kysyin alakerran respasta lähintä apteekkia ja sellaisia onkin tässä samassa kompleksissa oikein kaksin kappalein. Liukuportaat alas ja ensimmäiseen sisään. Näytin myyjälle indonesiankielistä wikipedia-artikkelia kodeiinista ja sanoin, että yskänlääkettä. Myyjä meni juttelemaan toisen myyjän kanssa ja poimin heidän keskustelustaan sanan "asthma". Siinä vaiheessa aloin rykiä ja sanoin uudestaan, että lääkettä kuivaan yskään. Myyjä kaivoi hyllystä purnukan, joka oli jotain minttutippaläärää. Sanoin, että haluan sellaista jossa on kodeiinia. Myyjä kaivoi toisen törpön joka oli myös jotain luontaistuotehippihöpötystä. Totesin vaan, ettei tämä nyt ole kyllä sitä mitä olen hakemassa ja siihen myyjä sanoi, että "we don't have". Heti vieressä oli toinen apteekki, joten tein sinne saman rutiinin. Myyjä katsoi kodeiiniartikkelia niin kuin hänellä ei olisi hajuakaan mistä on kysymys. Sitten hän kysyi yhdellä sanalla: "Flu?" ja minä aloin rykiä ja sanoin yes yes. Myyjä käveli tomerasti hyllyllyn luokse ja kaivoi sitä laatikon: vitamiineja. Oma reaktioni oli lähinnä tämä: ?!?!?! En tiedä mitä minä nyt tein taas väärin, mutta nähtävästi täällä ei hoideta yskää lääkkeillä vaan kaikenmaailman höpötyksillä minkä vaikutus on pyöreä nolla. Katsoin kartasta lähinnä apteekin joka on kompleksin ulkopuolella ja kävelin sinne. Matkalla ihastelin pilvenpiirtäjiä ja harmittelin, kun olo on niin heikko ettei jaksa lähteä kiertelemään vaikka mieli tekisi. Apteekki löytyi helpoti ja tein siellä taas saman rumban. Nyt myyjällä oli selkeästi eri ääni kellossa ja hän sanoi, ettei löydy tuollaista, mutta on toisenlaista. Takahuoneesta hän kaivoi lääkkeen nimeltään Selvigon. En tiedä onko se yhtään parempi kuin mikään muukaan, mutta otin sen lopulta mukaan. Nyt on yskän- ja särkylääke heitetty naamariin ja makoilen sängyssä odottelemassa, että vaikutus alkaisi. Veto on ihan totaalisen poissa. Pää on kuin puristimessa, silmiä kivistää ja ruokakaan ei maistu. Pitää kuitenkin pakottaa itsensä syömään koska en ole syönyt vielä tänään mitään muuta kuin pari keksiä, jotka ostin ensihätään Manadon lentokentältä. Onneksi alakerrassa on kaikkea pikaruokaroskaa niin ei tarvitse sen kauemmaksi mennä.

Paikka: Jakarta, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 7.37

Bongasin, että tämän paikan vessassa on pönttöön integroitu persereikäsuihku. Jäin vaan miettimään, että suihkiiko se johonkin oletettuun keskiarvosijaintiin ja jos kyllä niin miten se on tutkittu. Toisaalta voihan siinä olla myös sensori, joka tunnistaa persröörin, mutta se herättää kysymyksiä ko. algoritmin kehittäneen ohjelmoijan työpäivästä. Testattu! 7/10

Paikka: Jakarta, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 9.13

Lääkkeet alkoivat potkia sen verran, että sain itseni sängystä ylös ja lähdin etsimään päivän ensimmäistä ateriaa. En jaksanut kuitenkaan lähteä merta edemmäs kalaan vaan tyydyin ihmettelemään samassa rakennuksessa olevia ruokapaikkoja. Tämä tuntuu olevan joku japanialaispaikka, koska sushia ja muuta japaniamättöö oli joka lähtöön. Päädyin kuitenkin johonkin puljuun josta sai paikallista ruokaa. Kyllä oli surkea esitys! Yksi kinttu jostain näkiintyneestä kanasta ja valkoista riisiä päälle. Hintaa 50 000 rupiaa (3,4 €) mikä on kyllä ihan ryöstöä tuollaisesta ruoan irvikuvasta. Tämän rakennuksen ostariosuus on seitsemän kerroksinen. Pari alinta on täynnä ruokapaikkoja, sitten on vaate- ja urheiluliikkeitä ja ylimmissä kerroksissa on leffateatteri ja kaikkea satunnaista lasten kielikoulusta lähtien. Hienona erikoisuutena seitsemännestä kerroksesta ensimmäiseen pääsee liukumäkeä pitkin :D

Paikka: Jakarta, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 12.26

Nappasin kameran, laajakulmalinssin ja kävin tekemässä pienen kierroksen lähialueella. Tässä ihan vieressä on kohtalaisen korkeita rakennuksia, mutta harvillisen vähän paikkoja joista saa järkeviä kuvia. Liitteenä kuitenkin muutama. Bongasin netistä, että tässä ihan lähellä on Jakartan parhaimmaksi jazz ja blues -klubiksi haukuttu Blackcat. Koitin käydä etsimässä sitä, mutta enpä onnistunut löytämään. Löysin kuitenkin ostoskeskuksen jossa oli kiinalaisen uudenvuoden hullutteluja. Koitan löytää tuon baarin uudelleen kunhan aurinko on laskenut.

Paikka: Jakarta, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 14.05

Kärkyin sopivaa hetkeä kuvata kaupunkia omassa valaistuksessaan, mutta vieressä olevan urheilukentän valot sotkivat touhua. Täytynee yrittää myöhemmin uudelleen jos ne vaikka olisivat silloin sammuneet. Tässä kuitenkin yksi räpsy siitä mitää ikkunasta näkyy auringonlaskun jälkeen.

Paikka: Jakarta, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 14.40

Farkut ja pitkähihainen päälle ja pihalle. Ei siksi ettei tarkenisi vaan siksi, että keksin tulla Jakartan parhaimmaksi haukuttuun jazz-baariin, Blackcat Jazz & Blues Clubille. Paikka kun sattui olemaan aivan majapaikan vieressä. Täällä aloitti juuri live-bändi soittaa ja kohta pöytään tulee parmesaanikanaa. Saattaahan se olla, että otan yhden tai kaksi koktailiakin...

Paikka: Jakarta, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}